Lämpöä veneeseen

Photo by freestocks.org on Pexels.com

Almassa ei ollut laisinkaan lämmityslaitetta, joten ensimäinen isompi projekti oli lämmityslaitteen asennus.

Ennen lämmityslaitteen asennusta piti päättää millaisen lämmityksen veneeseen haluan. Kuten arvata saattaa niin vaihtoehtoja on paljon.

Aloitetaampa polttoaineista. Vaihtoehtoja lämmönlähteeksi on seuraavat:

  • Valopetroli
  • Diesel
  • Alkoholi
  • Kaasu
  • Sähkö
  • Puu

Valopetrooli

Photo by Pixabay on Pexels.com

Valopetroli on mahtava polttoaine. Se on turvallista ja sitä on helppoa varastoida veneeseen. Lisäksi se palaa erittäin puhtaasti. Valopetrolilämmittimen piipusta tulevaa savua ei meinaa nähdä taikka haistaa.

Valopetrolilämmittimiä saa puhallinmallisina (esim. Wallas), sekä kaivoslampun tapaan toimivana kaminana (esim. POD).

Halvimmillaan valopetrolilämmittimen saa svb24 liikkeestä 45 eurolla. Tämä vaatisi kyllä lisäksi hormin kiinteään asennukseen,  mutta hinta olisi silti todella edullinen.

Vanhoja Wallaksia ja Thermikkejä saa muutamalla satasella käytettynä. Valopertolilämmittimet ovat todella pitkäikäisiä, joten käytetty olisi erinomainen vaihtoehto köyhälle purjehtija.

Valopetrolilla on vain yksi huono puoli. Ongelmana on kyseisen polttoaineen järjettömän kallis hinta. Valopetroli maksaa kaikkialla euroopassa kaksi kolme euroa litralta. Tällä hinnalla minulla ei ole varaa edes ajatella kyseistä polttoainetta.

Lämmitin kuluttaa aika tarkkaan 2.5 litraa yötä kohdin, eli kuukaudessa 75 litraa. Euroiksi muutettuna tämä vastaa yli 200€ kuukaudessa. Välimerellä tarvitaan lämmitystä 3-6 kuukautta vuodessa,  joten tämä polttoaine ei tule kysymykseen.

Almassa on kaksi pientä öljylamppu, jotka ovat erittäin mukavia. Ne valaisevat tunnelmallisesti ja riittävästi. Ne eivät kuluta lainkaan sähkö ja polttoaineen kulutuskin on minimaalista. Niistä myös irtoaa jokunen sata wattia lämpöä, joka saattaa syksyisellä Välimerellä olla kaikki mitä lämmitykseen tarvitaan. Eli aivan kokonaan emme valopetrolista luovu.

Alkoholi

Photo by Pixabay on Pexels.com

Ainoa alkoholilla toimiva lämmitin taitaa olla Origon Heatpal. Sen toimintatapa on sama kuin Origon liedellä, eli eräänlaiseen villaan imeytettyä pirtua poltetaan paineistamattomassa palotilassa.

Almassa on Origo 3000 liesi,  josta pidän erittäin paljon. Se on yksinkertainen lähes hajoamaton laite. Se ei tarviste kaasupulloja ja kaasulinjojen vetoja,  eikä sen polttoaine ole ihmiselle vaarallista. Lisäksi polttoainetta löytyy kaikista maailman kolkista ja sitä on helppo varastoida veneeseen suuria määriä.

Valitettavasti alkoholin lämpöarvo on heikko ja alkoholin palaessa vapautuu suuri määrä kosteutta. Lisäksi denaturoidut tuotteet haisevat pahalle ja aiheuttavat silmien kirvelyä. Denaturoidut alkoholit eivät myöskään pala puhtaasti, jolloin syntyy häkää ja muita myrkkyjä.

Edellä mainittujen asioiden vuoksi en käyttäisi alkoholia lämmittämiseen, kuin tilapäisesti. Olenkin joskus käyttänyt Origoa tuomaan lisälämpöä tai viemään pahimman kylmyyden pois. Molemmat levyt täysillä siitä irtoaa yli 3000w lämmitystehoa. Tällä lämmittää nopeasti veneen pentterin mukavaksi.

Alkoholi on myös erittäin kallis polttoaine. Me käytäme Origossa etanolipohjaista talvilaatuista tuulilasinpesunestettä. Se palaa hajuttomana, värittömänä ja nokeamatta, joskin melko tehottomasti. Hinta on noin euron litralta ja kulutus 8 – 10 litraa kuukaudessa. Kalleimmat oikeat polttoaineet maksavat jopa kuusi euroa litralta.

Saksaan päästyämme voimmekkin ostaa 96% bioetanolia, joka siellä maksaa noin euron litralta. Tämä aine palaa puhtaasti ja hyvin kuumana.

Diesel

Photo by Bo Stevens on Pexels.com

Diesel on mielestäni paras nestemäinen polttoaine veneen lämmitykseen.

  • Sitä on veneessä joka tapauksessa konetta varten
  • Sitä saa kaikkialta maailmasta
  • Edullista
  • Varastointi helppoa ja turvallista
  • Erinomainen lämpöarvo

Diesel lämmityslaitteita on kahdenlaisia. Puhallinlämmittiä ja kaminoita.

Muunmuassa Eberbrähcer, Wepasto ja Planar valmistavat autoista tuttuja puhallinlämmittimiä. Ne ovat pieniä ja helposti asennettavia varmatoimisia laitteita, jotka tuottavat paljon lämpöä. Nykyään uusien hinnat alkavat noin 500 eurosta. Asennustarvikkeet mukaanlukien noin 1000 euroa, joten diesel lämmitin olisi myös suhteellisen edullinen hankintahinnaltaan.

Näillä kaikilla laitteilla on valitettavasti muutamia huonoja puolia:

  • Erittäin kova äänisiä. Kuulostavat, kuin helikopteri pörräisi takakannella koko yön.
  • Kuluttavat hirmuisesti virtaa. Jopa 20 ampeeria yössä. Vaativat myös käynnistyäkseen todella suuret jännitteet ja yleensä onkin tarpeen käynnistää kone, jotta lämmityslaite suostuu starttaamaan.
  • Kuluttavat paljon polttoainetta. Noin 2,5 litraa yössä.

Kaarinalainen Safire valmistaa puhalluslämmittimiä joista olen kavereilta kuullut todella paljon kehuja. Kuulemma virta-ja polttoainepihi laite, joka ei pidä juurikan ääntä. Valitettavasti hinnat kohoavat kaikkine hiluineen lähemmäs paria tonnia.

Muunmuassa Tanskalainen Reflex valmistaa dripfeed periaatteella toimivia öljykaminoita. Nämä ovat idioottivarmoja lämmittimiä eivätkä vaadi ollenkaan sähköä. Ne voidaan lisäksi yhdistää vesikiertolämmitykseen ja näin lämmittää vene todella hyvin joka nurkasta. Öljykamina olisi yksi parhaimmista lämmityslaitteista omiin tarpeisiini. Välillä noita saa käytettynä alle 500 euron,  eli hintakin olisi siedettävä. Miinuspuolena näiden vaikea sytyttäminen, jonka vuoksi näitä yleensä käytetäänkin ympäri vuorokauden.

Valitettavasti diesel käyttöiset lämmittimet kuluttavat 2-4 litra yössä polttoainetta. Dieselin hinta euroopassa on noin puolitoista euroa, joten kuukaudessa lämmitykseen kuluisi reilusti yli sata euroa. Onhan tämä halvempaa, kuin valopetroli, mutta ei vielä kannusta viettämään talvea ankkurissa. Ottaen huomioon, että esimerkiksi Sisiliasta satamapaikan kaikilla herkuilla saa talvikautena parilla sadalla kuussa.

Sähkö

Photo by Pixabay on Pexels.com

Sähkölämmittimet ovat erinomaisia, mutta niitä voi käyttää vain määsähköön kytkettynä. 

Jokaisesta marketista saa pieniä sähkösiä puhallinlämppäreitä ja pieniä öljytteisiä sähköpattereita. Nämä maksavat muutaman kympin ja mahtuvat pieneen tilaan. Suosittelen jokaiseen veneeseen.

Jos päädymme Välimerellä talveksi marinaan on sähkölämmitys ilmiselvä vaihtoehto, koska se on helpointa ja edullisinta.

Kaasu

Photo by Pixabay on Pexels.com

Kaasu olisi melko edullinen lämmitysvaihtoehto. Välimerellä monet asunnot ja käyttövesi lämmitetäänkin kaasulla.

Ainakin yksi valmistaja myy kaasutoimista venekaminaa, mutta täällä pohjolassa ovat hyvin harvinaisia vehkeitä.

Varsinkin, jos veneessä olisi jo kaasuliesi, olisi järkevää käyttää samaa polttoainetta ja olemassa olevia kaasulinjastoja.

Kaaasulla on kuitenkin useampi negatiivinen piirre, jonka vuoksi en sitä veneeseen halua:

  • Raskaampaa kuin ilma, ja erittäin räjähdysherkkää. Myös kaasun hengittäminen tappaa. Vene on ilmatiivis astia mistä kaasu ei tuuletu itse pois.
  • Hankalat asennukset. Vaatii ammattilaisen.
  • Hankala säilyttää. Vaatii kaasupullon ja erityisen ulostuuletetun säilytystilan. Näin ollen mahdotonta säilyttää suuria määriä veneessä.
  • Ei standarnoitua liitintä taikka kaasuseosta. Tämän vuoksi pullojen täyttäminen maailmalla saattaa olla hyvinkin mielenkiintoista.

Puu

Photo by Paula on Pexels.com

Jätin mielenkiintoisimman vaihtoehdon viimeiseksi. Puukaminoita ei tule Suomessa usein vastaan, vaikka erinomainen vehje onkin. Kaikki tieto venekaminoista piti kaivaa Brittiläisiltä ja Kanadalaisilta keskustelufoorumeilta, koska näissä maissa vielä perinteistä puukaminaa arvoistetaan. 

Pienien puukaminoiden valmistajia on useita. Eritoten veneisin sopivia malleja valmistavat esimerkiksi Fatsco, Dickinson ja Cubic. Valitettavasti nämä hienot kimaltelevat mallit kaikkine piippuinen ja kansiläpivienteineen maksavat pitkälle yli tuhat euroa. Käytettyjä ei juuri markkinoilla ole ,joten ratkaisuksi jäisi ainostaan jonkinlainen tee-se-itse kamina.

Miksi ihmeessä sitten halusin veneeseen puukaminan?

Vaihtoehtona olisi saada lämpöä nappia painamalla ja asiaa sen enempää miettimättä. Tässäpä pähkinän kuoressa syyt päätymisestä puukaminaan:

  • Edullinen hankintahinta, koska voi tehdä osan tai kaiken itse.
  • Halpa/ilmainen polttoaine
  • Idioottivarma
  • Ei kuluta sähköä
  • Lähtee aina käyntiin
  • Todella tunnelmallinen
  • Erinomainen kuivattamaan ja lämmittämään veneen
  • Hiljainen
  • Polttoaineen varastointi turvallista ja helppoa
  • Ei tarvitse pihistellä käyttötunneissa, koska polttoaine on kallista. Voi siis pitää päällä vaikka 24/7
  • Polttoainetta aina saatavilla. Huomattavasti vaikeampaa kipaista läheiseltä rannalta keräämään valopetroolia kuin puuta.
  • Paloturvallisuus. Kaminan saa sammumaan sekunneissa kaatamalla vettä/hiekkaa palotilaan. Koitappa tehdä sama peräboksissa majailevalle Webastolle.

Edellisestä listasta saatat huomata, että puukamina on mielestäni melko ylivertainen muihin vaihtoehtoihin. Muutamia miinuspuolia siinäkin on. Yksi on mahdollinen häkä, mutta hyvin tuuletettu vene ja häkämittari korjaavat tämän asian. Toinen on se, että kamina ei pala kuin nelisen tuntia yhdellä pesällä.  En ole kyllä vielä koskaan tuntenut asiaa ongelmaksi. Nukkuessa ei lämpöä niin paljon tarvitse ja lämmin peitto, sekä tyttöystävä ratkaisevat loput lämpöongelmat. Kolmas miinus on se, että puukamina ei ole kaikista siistein. Tuhkaa ynnä muuta putua tulee aina väkisin veneeseen. Äkkiähän ne toisaalta harjaa pois, enkä tätäkään pidä kovin suurena ongelmana.

Kaikissa puhallinlämmittimissä on yksi harmillinen piirre, jonka vuoksi ne eivät mielestäni sovellu pitkäaikaiseen käyttöön. Niiden puhaltimien moottorit kestävät vain muutamia tuhansia tunteja. Heikentynyt puhallinteho usein vioittaa laitetta muualtakin. Suomen kesässä ja normaalissa epäsäännöllisessä käytössä tämä tarkoittaa helposti yli 20 vuoden käyttöikää, mutta jatkuvalla käytöllä, kuten talvehtiessa Välimerellä lämmitin on entinen muutamassa vuodessa. Tässä yksi syy lisää päätyä kaminaan.

Luulen, että puukamina ja Välimeri sijaintina toimivat mainiosti yhteen. Lämpöä tarvitsee siellä vain hetkittäin ja pitkät yhtenäiset kylmät sääjaksot ovat harvinaisia. Joskaan eivät aivan tuntemattomia.

Puukaminan polttoainekulut

Alman kamina on pieni 4kw kamina. Pesä on noin litran vetoinen, mutta koko on silti aivan riittävä pieneen veneeseen. Isommalla kaminalla paloaika olisi pidempi, jopa yli kahdeksan tuntia, mutta tilantarve ja hinta jotain aivan muuta.

Kaksi kesää olemme polttaneet kaminassa grillibrikettejä. Niitä kuluu noin kilo yössä ja ne palavat hyvin ja pitkään. Olemme käyttäneet bilteman brikettejä, jotka maksavat euron kilolta. Briketit valitettasti tuottavat paljon tuhkaa, johka hankaloittaa niiden polttamista.

Pellettien polttaminen

Tein kaminan pohjalle verkon metalliritilästä, jotta voin polttaa siinä puupellettejä. Pelletit palavatkin kaminassa erittäin hyvin. Joskin kaminan käyttäminen pressun alla talviteloilla oli todella huono idea. Tulipahan kokeiltua kaminan hätäsammutus puolentoista litran vissypullolla.

Puupellettejä kuluu arviolta kolme kiloa yössä ja ne maksavat 0.30€ kilolta. Pellettejä on saatavilla Välimerellä kaikkialla ympäri vuoden, toisin kuin grilliprigettejä. Lisäksi pelleteistä ei tule juuri laisinkaan tuhkaa, joten kaminan tuhkia ei tarvitse tyhjätä vähän väliä.

Puun kerääminen rannoilta

Tiedän, että Välimerellä seilaa ympärivuotisesti useampi puulämmitteinen paatti. Suurin osa näistä purjehtijoista keräävät puut rannoilta. Ymmärtääkseni noin puolen tunnin kävelyretki riittää täyttämään kaksi Ikeakassia täyteen puita. Näillä lämmittää pientä kaminaa 2-3 päivää.

Ostettuna polttoaine kaminaan maksaa siis noin 30 euroa kuukaudessa. Toivon pystyvämme keräämään puolet tästä, jolloin lämmityskulut olisivat noin 15 euroa kuukaudessa.  Lisäksi vielä 10 euroa spriihin mikä menee origolla kokkailuun ja lämmittämiseen. Yhteensä siis 25 euroa kuukaudessa. Mielestäni tämä on erittäin hyvä tapa pitää köyhän purjehtijan vene lämpimänä Välimeren talvikuukaudet.

Puukamina muutamalla saturaisella

Koska en halunnut tuhlata vähiä ropojani kiiltävään merkkikaminaan, päädyin DIY- tyyppiseen ratkaisuun.

Löysin lopulta ebaysta halvan kaminan. Hintaa kaminalle tuli postikuluineen 90 euroa. Tällä hinnalla ei ollut järkevää tehdä itse ja kyseinen kamina onkin toiminut mainiosti.

Läpiviennin ja piipun mitat ryöväsin kaupallisilta valmistajilta. Tein mitoista tällaisen piirrustuksen, jonka toimitin duunikaverille. Sopivalla 90 euron asevelihinnalla hän hitsaili minulle rosterisen piipun ja läpiviennin.

Sisäpuolisen piipun tein auton pakoputken pätkästä. Lämpösuojaksi kaminan taakse löytyi paikallisesta kaakelifirmasta paksu kivilevy neljällä eurolla. Lisäksi vähän pakoputken lämpöeristevillaa ja kuumuutta kestävää silikonia niin homma olikin asennusta vaille valmis.

Tärkeimmät osat valmiina. Viinipullo on vain mittasuhteena.

Loppujen lopuksi päädyin asentamaan kaminan keulapiikkiin. Lämmönjaon kannalta paikka on idiootin valinta, mutta se oli ainut tila mihin sain kaminan helposti mahtumaan. Keulakajuutta on liian lyhyt aikuiselle ja se toimii jokatapauksessa vain vessana ja varastona, näin ollen veneestä ei tarvinnut uhrata mitään käyttökelpoista tilaa kaminalle. 

Ensimäisellä käyttökerralla keulapiikissä oli kuin saunassa ja muualla veneessä pahuksen kylmä. Onneksi mukana oli vanha 12 senttiä halkasijaltaan oleva tietokoneen tuuletin, jonka rakentelin puhaltamaan keulapiikistä lämmintä ilmaa muualle veneeseen. Tämä ratkaisu toimi niin hyvin, että se oli käytössä kaksi kesää.

Halusin kuitenkin asennuksen näyttävän valmiimmalta ja tehostaa muutenkin lämmönsiirtoa. Siispä tein laipioon reiän kaminan viereen ja asensin siihen kaksi 12 senttista tietokoneen tuuletinta. Toiselle puolelle laitoin koristeeksi hienon metallisen tuuletusritilän.

Kaminan lämmönsiirto laipion läpi

Salongin puolella on lisäksi yksi tuuletin, joka puhaltaa lämpöä takaisin lattialle ja veneen peränsuuntaan. Jos pidän kaikki neljä tuuletinta päällä kuluttavat ne yhden ampeerin virtaa tunnissa, eli mikään virtapihi ratkaisu tämä ei ole. Onneksi tuulettimet eivät käy täysillä, kuin ensimäisen tunnin.

Tämän tunnin aikana, kun kamina ja tuulettimet käyvät täysillä Alma lämpenee ja kuivuu joka puolelta erittäin mukavaksi. Itseasiassa lämpenemiseen ei mene kuin kymmenisen minuuttia, mutta lopullinen lämpö, jolloin kaikki pinnat ja tekstiilitkin ovat lämpimiä saavutetaan noin tunnissa, eli polttamalla yksi pesällinen kaminassa täydellä teholla.

Veneen lämmettyä jätän vain 1-2 tuuletinta päälle, jolloin kulutus on noin 0,3 ampeeria. Tässä vaiheessa myös suljen kaikki kaminan ilmanottoaukot ja luukut. Näin kamina palaa vajaalla puolella teholla ja vene pysyy saavutetussa lämmössä. Kerran tunnissa kaminaan on hyvä lisätä kourallinen poltttoainetta. Nukkumaan mennessä tyhjennät tuhkat, laitan piipun pellin puoleen ja jätän vain yhden tuulettimen minimi asentoon. Tällöin kulutus on 0,08 ampeeria. Kamina palaa vielä nelisen tuntia ja vene pysyy lämpimänä reilu kuusi tuntia. Juuri riittävästi, jotta saa unen päästä kiinni ja voikin nukkua mukavasti aamuun saakka. Aamupisulle herätessä sytytän yleensä uuden pesällisen. Sähköä siis kuluu yhden yön aikana noin kaksi ampeerituntia, jonka aurinkopaneelit tuottavat takaisin vajaassa puolessa tunnissa.

Summasummarum

Kamina on toiminut mainiosti, eikä se ole yrittänyt murhata meidät kuin kerran. Tähän vaikutti humalassa saamani idea tunkea kamina niin täyteen brikettejä, että piippukin peittyi. Häkävaroittimen herättäessä ratkaisuni oli poistaa mokomasta häiriköstä patterit. Selvisimme yöstä hengissä ja jatkossa kaminaa ei käytetä, jos humalatila on lipsahtanut turhan voimakkaaksi.

Tulevaisuudessa väsäilen kaminan ympärille suojakaiteen. Pari kertaa olen meinaan saanut ikävän palovamman miltä olisin välttynyt, jos kaminan ympärillä olisi kaide.

Alkujaan suunnittelin kaminaan vesikiertoa ja pattereita, mutta pienessä veneessä pari tuuletinta toimii aivan yhtä hyvin. Jos veneessä olisi erillisiä ovella suljettavia tiloja, olisi vesikierto tarpeellista.

Jälkikäteen ajateltuna parempi vaihtoehto olisi ollut rakentaa keittiö uusiksi. Silloin olisin voinut laittaa keskelle venettä lähelle lattiaa ison 10 kilowatin kaminan. Tällä olisi voinut hoitaa myös kokkailut samalla. Iso kamima olisi myös pysynyt päällä koko yön. Tietenkin tälle olisi tullut hintaa paljon enemmän kuin nykyselle ratkaisulle, mutta ehkä vielä joskus.

onko sinulla kokemuksia veneen lämmittämisestä ja mikä on mielestäsi paras vaihtoehto?

3 vastausta artikkeliin “Lämpöä veneeseen

  1. Moi. HYVIN mielenkiintoinen blogi sinulla. Kuule. Millähän hakusanoilla löysit tuon kaminan ebaysta? Linkki ei löydä enää tuotetta. Kiitos. Jussi

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s