Ovatko paperikartat turhia ja voiko plotterin korvata tabletilla?

Photo by Ylanite Koppens on Pexels.com

Ammattiliikenne on jo vuosia sitten korvannut paperikartat Edgiksellä, eli todella edistyksellisellä sähköisellä navigaattorilla. Eivätkö siis huviveneilijätkin voi käyttää paperikartat vaikka nuotion sytykkeenä ja siirtyä nykyaikaan?

Mielestäni asian laita ei kuitenkaan ole aivan näin.

Paperikarttojen aika ei missään nimessä ole ohi ja jokainen itseään kunnioittava purjehtija kantaa niitä mukanaan. Tietääkseni ainakin Nesteen tankkerit kuljettavat mukanaan ajantasaisia karttoja, joten ammattimerenkulkijatkaan eivät täysin luota sähköisiin karttoihin.

En tarkoita, että veneessä pitäisi olla kaikki mahdolliset paperikartat purjehdusalueesta, mutta jonkun näköinen yleiskartta olisi syytä olla. Sellainen kartta minkä avulla löytää lähimpään isoon satamaan. Lisäksi olisi hyvä olla yksityiskohtaiset kartat hankalista kohdista ja esimerkiksi satamien sisäänajoista. Karttojen ei edes tarvitse olla uusia ja ajantasaisia. Saaret ja satamat pysyvät kutakuinkin paikallaan ja kaikki muu data on joka tapauksessa aina vähän sinnepäin.


Paperikarttojen hankinta

Parhaimmat kartat matkallemme saisin tilaamalla ne Imraylta, mutta valitettavasti karttojen hinnaksi olisi tullut 200 – 400 euroa.

Eihän tämä kovin suuri summa ole tärkeästä turvallisuusvarustuksesta, mutta en silti halunnut sijoittaa karttoihin paljoa. Todennäköisestihän en tule niitä ikinä edes avaamaan. Olenhan siirtynyt käyttämään elektronisia karttoja jo useita vuosia sitten.

Miksi sitten paasaan paperikarttojen tärkeydestä, vaikka en niitä itse käytä

Ensinnäkin ennen kuin siirrytään käyttämään plottereita ynnä muita vekottimia, olisi purjehtijan syytä osata navigoida vain karttaa ja kompassia hyväksi käyttäen. Eihän näillä veneessä tee mitään ellei niitä osaa käyttää.

Valitettavasti olen tavannut useita (yleensä moottoriveneilijöitä) vesilläliikkujia, joilla ei ole hajuakaan kartan käytöstä saatika mistään muustakaan meriteiden säännöistä. Nykyaikaiset plotterit ovat tuoneet kokonaan uuden nenä-kiinni-näyttöpäätteessä veneilevän sukupolven. Veneilystä on tullut todella helppoa ja apua saa kännykällä kaikkialla saaristossa nappia painamalla. Tämä on mahdollistanut kaiken maailman tolvanoiden hyppäämisen veneen rattiin.

Paperikartta on yksinkertaisin ja kestävin

Paperikartat on myös syytä olla siltä varalta, että kaikki muut laitteet pimenevät. Mahdollisuus tähän tietenkin on minimaalinen, mutta mahdollisuus joka tapauksessa. Varsinkin nykyajan älykännyköiden aikaan veneessä on yleensä useita itsenäisiä akullisia navigaatiolaitteita. Kuulostaisikin siis hämmästyttävältä, että kaikki menisivät samaan aikaan mykäksi, mutta esimerkiksi salamanisku voisi tämän tehdä.

Vanhoja paristoilla toimivia GPS -vastaanottimia saa käytettynä muutamalla kympillä. Nämä laitteet kestävät veteen upotuksen ja lähes kaiken ydinpommia pienemmän, joten sellaisen pitäminen veneessä ei ole lainkaan huono idea. Nämä laitteet ovat hyödyttömiä ilman paperikarttoja, joten siinä on yksi syy lisää pitää kartat mukana.

Vaikka sähköt eivät veneestä menisikään niin aina on mahdollisuus, että GPS, GLONASS ja GALILEO -järjestelmät pimenevät. Jokin sota tai vaikkapa sopiva meteoriitti saattaisi haavoittaa järjestelmiä suuresti ja tehdä niistä toimintakyvyttömiä.

Satelliittien pimeneminen ei onneksi tee plotterista verkonpainoa. Sijaintia se ei näytä, mutta kaikki sama karttadata on edelleen käytettävissä. Tätä hyödyntääkseen pitää tosin osata navigoida perinteisin menetelmin.

Jotkin hienoimmat laitteet osaavat laskea veneen sijainnin merkintälaskulla lokin tietojen mukaan, mutta nämä laitteet maksavat pienen purjeveneen verran, joten ne voidaan unohtaa heti kättelyssä.

Tee-se-itse paperikartat

Päädyin siis siihen, että maailmanlopun ja zombien hyökkäyksen varalta haluan Almaan paperikartat, mutta en halua maksaa niistä euroakaan. Helppo homma.

Onneksi olen joskus villissä nuoruudessani lataillut internetistä kaiken mahdollisen purjehdukseen liittyvän. Tietokoneen uumenista löytyikin enemmän tai vähemmän laiton karttapaketti. Tämä massiivinen 80 gigan tiedosto kattaa kutakuinkin koko maailman ja koostuu skannatuista kartoista, jotka on muunnettu KAP -formaattiin. Näitä karttoja pystyy käyttämään navigointiin plotterin tapaan esimerkin OpenCPN -ohjelmalla.

Kartat tosin ovat 20-30 vuotta vanhoja eikä niitä kyseisessä formaatissa pysty tulostamaan paperille. Karttojen ikä ei minua häirinnyt, mutta formaatti piti saada takaisin kuvatiedostoksi.

Löysinkin kätevän BSB2tif -ohjelman, jolla Ubuntun komentorivillä sai muutamalla käskyllä kartat kuvatiedostoiksi. Nyt minulla oli läjä valtavia kuvatiedostoja mitkä eivät mahtuisi millekään normaalille paperille.

Tähän auttoi PosteRazor -ohjelma, jolla sain kartat pilkottua A4 -kokoisiksi siisteiksi PDF -tiedostoiksi. Kas näin sain ilmaiseksi kaikki kartat mitä ikinä tulen tarvitsemaan.

Tulostin kartat työnantajan väritulostimella (kuinkas muutenkaan) ja teippailin kasaan. Lopputulos oli yllättävän hyvä ja käyttökelpoinen.

Kattojen rakentelua

Laitan kaikki A4 -kokoiset PDF -kartat, joita reissuamme varten tein, yleiseen jakoon. Jos vaikka joku muukin köyhä on matkalla samaan suuntaan. Luvista ja tekijänoikeuksista en tiedä mitään. Tuskinpa 30 vuotta vanhojen karttojen jakaminen kovin suuri rikos on (työnantajan tulostimen käytöstä voidaan taas olla montaa mieltä). Kartat löytyvät täältä.

Tietenkin tavalliselle paperille tulostetut kartat ovat todella heppoisia ja soveltuvatkin lähinnä hätätapauksessa käytettäviksi. Mutta juuri sitä halusinkin. Kaikki kartat ovat selkeästi nimetyissä kirjekuorissa ja nämä taas vesitiiviissä säkissä piilossa punkan alla. Samassa säkissä on iso kasa paristoja ja käsi-GPS. Näitä en todennäköisesti ikinä tarvitse, mutta tuntuu turvallisemmalta, kun tiedän niiden olevan tarvittaessa valmiina käyttöön.

Tablet vs plotteri

Tertun vasemmalla on ilmaiseksi saamani 10 tuuman tabletti ja oikealla näkyy 20 euroa maksanut kaikuluotain. Pahoittelut surkeasta kuvanlaadusta.

Plotterit ovat hienoja vehkeitä, siitä ei pääse mihinkään. Ne ovat tehty kestämään meriolosuhteita, ne näkyvät auringonvalossa ja niihin voi liittää vaikka mitä vekottimia. Ymmärrän oikein hyvin ihmisiä, jotka haluavat plotterin veneeseensä.

Monella plotterin kannattajalla on tapana melkein suuttua, kun heille mainitsee korvaavansa moisen vehkeen tabletilla. Vastaväitteinä yleensä on, että tabletti ei ole turvallinen ja se ei korvaa oikeaa plotteria tositilanteessa. Se ei myöskään näy auringon paisteessa ,eikä kestä vettä.

En ole asiasta samaa mieltä ja mielestäni tabletti toimii hienosti veneen navigaattorina. Eihän kukaan käske sitä pitämään ulkona sään armoilla. Itseasiassa mielestäni on hölmöä asentaa mitään sähkölaitteita ulos. Asensin jopa kaikuluotaimen näytön veneen sisälle. Eihän vanha kalakaiku montaa kymppiä maksanut, mutta eipä tarvitse olla heti vaihtamassa uuteen.

Plottereita on monenlaisia ja monen hintaisia. Muutaman vuoden vanhoja saa käytettynä saturaisilla tai jopa kympeillä. Monet veneilijät haluavat aina uusimmat ja hienoimmat härvelit, jolloin vanhat päätyvät köyhien iloksi nettikirppiksille. Uuden plotterin hinta on 500 – 8000 euroa, eli melko kalliita leluja ovat.

Eräällä tutulla oli veneessään hieno reilun 3000 euron arvoinen kosketusnäytöllinen plotteri. Kolmen vuoden käytön jälkeen näyttö lopetti toimintansa. Takuuhan oli jo umpeutunut, mutta tuttavani ymmärrettävistä syistä halusi laitteen korjata. Valitettavasti kyseiseen malliin ei saanut enää uutta näyttöä, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi uuden laitteen hankinta.

Ainakaan minulla ei olisi varaa vaihtaa plotteria parin vuoden välein. Valitettavasti elektroniikka veneessä on harvoin kovin pitkäikäistä. Tämän vuoksi suosin halpoja tabletteja plotterin tilalla. Alta sadan euron kymppituumaisen tabletin uusiminen silloin tällöin ei tunnu ollenkaan niin pahalta kuin usean tuhannen euron plotterin uusiminen. Itseasiassa tämänhetkisen tablettini olen saanut työkaveriltani ilmaiseksi.

Muutaman vuoden vanhoja, vähän kolhiintuneita tabletteja pyörii yleensä ihmisten nurkissa vaivaksi saakka. Ne yleensä vaihtuvat viinipulloon tai vaikka purjehdusviikonloppuun. Ne toimivat mainiosti navigaattoreina, vaikka eivät uusimpia pelejä pyöritäkään.

Toinen ongelma plotterissa on karttojen hankinta. Varsinkin vanhemmat mallit saattavat käyttää jotain erikoista muistikorttia ja karttatoimittajaa. Kartat saattavat kattaa vain pienen alan ja tulevat näin ollen maksamaan todella paljon.

Nykyään kartat kattavat jo paljon isompia aloja. Esimerkiksi kaikki Pohjoismaat tai vaikka koko Euroopan. Nämä kartat maksavat tietenkin satoja euroa laitteen hankinnan lisäksi. Jos suunnittelisin vaikka pallonkiertoa pitäisi minun hankkia todella monet kalliit kartat. Olettaen, että kyseiseen laitteeseen on edes tarjolla tarvitsemiani karttoja ja muistikortteja.

Tabletteihin on tarjolla useita eri karttasovelluksia. Itse olen jo vuosia käyttänyt Navionicsia. Sen käyttöliittymä on erinomainen, kartat ovat tähän saakka pitäneet paikkansa ja hinta on sopiva. Muutamilla kympeillä saa Euroopan kattavat kartat. Saahan siihen kaikenmaailman lisäosiakin, mutta itse en ole niitä kaipaillut.

Toinen sovellus jota käytän on OpenCPN CM93 kartoilla. Sovellus on ilmainen ja kartat löytyvät netistä. Nämä kartat ovat taas vähän kyseenalaiset luvallisuutensa puolesta, mutta ei köyhällä ole sellaisia varaa pohtia. Uusin kartta-aineisto taitaa olla vuodelta 2011, eli melko uusista kartoista on kyse ja ainakin Saaristomeren osalta kartan tiedot ovat pitäneet paikkansa.

OpenCPN -sovelluksen hyvä puoli on se, että kartat voivat sijaita ulkoisella muistikortilla, jolloin vanhaankin laitteeseen mahtuu paljon karttoja. CM93 -kartta vie tilaa noin kaksi gigaa ja kattaa koko maailman. Tällä yhdistelmällä saakin helposti vaikka vanhasta kännykästä tehtyä varanavigaattorin veneeseen.

Almassa on seuraavat navigaatiolaitteet:

  • 10 tuumainen Android -tabletti, Navionics ja OpenCPN -ohjelmilla
  • Kaksi läppäriä OpenCPN -ohjelmilla. Lisäksi GPS-mokkula
  • Tertun ja minun omissa puhelimissamme on Navionics -ohjelmat
  • Kaksi vanhaa kännykkää joissa toisessa OpenCPN ja toisessa Navionics
  • Paperikartat koko suunnitellusta reitistä ja käsi-GPS -laite
  • Käsi-VHF -puhelin
  • Kaikuluotain
  • QK-A023 AIS vastaanotin
  • Kompassi, suuntimakompassi, kiikarit yms. perinteisempää navigaatiotarpeistoa

Uskon, että pärjäämme näillä laitteilla, emmekä tarvitse plotteria. Ainoa parempi ominaisuus nykyaikaisissa monitoiminäyttöplottereissa on mahdollisuus kytkeä niihin tutka. Vanhoja tutkia on ihan järkevillä hinnoilla välillä myynnissä, joten sellaisen saattaisin joskus hankkia. Tutkan ongelma on vain sen suuri virrankulutus.

Parempia karttoja

Kaiken tämän tulosta-ja-teippaa askartelun jälkeen ilmeni, että eräällä työkaverillani on kattavat kartat aina Maltalle saakka. Kävin viettämässä erään illan tutkien hänen kätköjään ja lainasin läjän karttoja. Nyt meillä on siis ihan oikeat kartat Maltalle saakka ja lisäksi nämä tee-se-itse -kartat loppureitistä.

8 vastausta artikkeliin “Ovatko paperikartat turhia ja voiko plotterin korvata tabletilla?

  1. Ei voi käyttää sytykkeenä. Olisi typerää lähteä liikkeelle pelkkien sähkölaitteiden varassa. Aina on oltava varmistuksena myös ”manuaaliversiot” KAIKESTA. Erityisesti navigoinnin kohdalla. Ko. järjestelmät on pirun hyviä, ja käytämme niitä myös TMX:ssä, mutta silti paperikartta on ohessa edelleen ehdoton. GPS:n yms. laitteiden kanssa kuitenkin on monta erilaista muuttujaa joka voi katkaista navigoinnin kokonaan-> signaali katoaa-> antenni hajoaa-> mikävaan hajoaa-> blackout-> ohjelmalliset viat. Ylipäätään. Vene ilman paperikarttaa pelkillä sähkökartoilla / plottereilla on vähänkuin kerrrostalo jossa on hissi mutta ei portaita. Tai auto jossa on turvatyyny muttei turvavöitä.

    Tykkää

  2. Eli sinuna kyllä hommaisin myös EDES paperiset isot suunnittelukartat. Vai miksi niitä jättiläisiä kutsuttiinkaan…

    Tykkää

  3. Näin maaallikona veneilyyn liittyen kommentoin omalta osaltani. Metsään en eksy kuin sateella ja silloinkin vain jos puhelin ei ole mukana. Järvelle olen eksynytkin ja ilman kartaa, riittävä lumisade ja heps..
    Mitä tulee navigointiin niin eipä ole kokemusta. Veneillessä en ole kartta-lehdeltä vielä pois joutunut eli tiedän miten päin sitä pidetään, se puhdas, se missä ei ole mitään, alapuolelle.
    ja sitten se asia. Mietin taas kerran veneen ostoa, Saimaa alkaa mökin rannasta. Kotipaikkakunnalla suurin järvi pituudeltaan noin 10km, ei meillä mitää laivureita kouluteta, palokunta hakee ne hukkuneet.
    No nyt sinä sitten kiroat alempaan helvettiin pelkään tekniikkaan luottavat. Huollatko muuten itse autosi, on helppoa sekin, karttoihin verrannollisia ohjeita oppii lukemalla.
    Eli jätänkö nyt sen veneen ostamatta ja pelastan avioliitonkin, vaimo ei ole innostunut…
    Vai ostanko ja tuijotan pöljänä sitä näyttöä ja joku saa kirota sitten minuakin.

    Tykkää

    1. Kiitos kommentista Timo. Autoa en ole omistanut vuosiin, mutta kaikki autoni olen aina huoltanut itse. Toki ne ovat aina olleet halpoja ja vanhoja rotiskoja. Saimaa on varmasti kivaa veneilyaluetta, joten rohkeasti vain veneen hankintaan, jos sellainen kiinnostaa. Parhaiten ne tarvittavat taidot oppii tekemällä ja eihän sitä tiedä, vaikka vaimokin innostuisi.

      Tykkää

      1. Ostinkin ja katsotaan mistä itseni löydän, Venäjälle on kuitenkin lyhyt matka. Mutta itse tuohon asiaan. Tiedän että tarvitsen kartan ja että ymmärrän sen päälle ,edes hieman. Ja edelleen, minun on pakko turvautua myös tekniikkaan. Ei minua kukaan ole neuvomassa syyskuulla kun olen mökille menossa.

        Isäni oli rintamalla 1941-1944 itä-Karjalassa. Suurhyökkäys alkoi kesäkuussa -44 ja isäni sai siittä osansa heinäkuussa. Ei ollut karttoja eikä kompasseja kun kaikki juoksivat pakoon, ne jotka eivät juosseet eivät ole kertomassa. No, kuinka edettiin? Aamulla kun aurinko nousi jokainen tiesi minne mennä.

        Ei se sen vaikeampaa ole mutta huolissani olen silti. Olen oppinut elämässä useampiakin asioita ja useimpia vasta pakon edestä. Mutta noin yleistyksenä; ei tänään kukaan mitään mieti, vakuutus vastaa lopusta.

        Tykkää

  4. Terve Timo. Hauska kuulla, että ostit veneen. Minkä veneen ostit? Edullinen navigaattori on Navionics sovellus kännykkään. Varmuuden vuoksi, kun pakkaa mukaan vielä useamman kännykän, voi melko turvallisin mielin lähteä matkaan. Kanavakarttoja lukuunottamatta en ole tällä reissulla käyttänyt muuta kuin Navionicsia tabletilla.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s