Alma veteen ja kevään ensimmäinen purjehdus!

Torstaina 15.4.2021 kello 16.00 nosturi ja Terttu saapuivat Pansioon ja laskimme Alman veteen. Myös Hoppetossan miehistö saapui ystävällisesti auttamaan laskussa.

Kaikki tapahtui täydellisesti ilman häslinkiä niin kuin kuuluukin. Perjantaina rakentelin purjeet paikalleen ja lauantaiaamusta lähdimme kesän ensimmäiselle purjehdukselle. Talven aikana Almaan tehtiin monennäköisiä kunnostuksia.

Paatti vedessä ja keppi pystyssä!

Lämmittimen asennus

Saapuessamme viime syksynä takaisin Suomeen, huomasin melkein heti Facebookissa, että joku myi vanhaa pelti-Wallasta 80 eurolla. Kokemukseni Wallas-lämmittimistä eivät ole kovin ruusuisia, mutta tiesin pelti-Wallaksen olevan lähes ikiliikkuja.

Soitin myyjälle ja kysyin Wallaksen kuntoa. Se oli kuulemma hyvin vähän käytetty, jonka joku oli jossain kohtaa kunnostanut. Myyjä ei sitä ollut ikinä käyttänyt vaan se oli vuosia maannut hänen varastossaan. Kävin Taikatuulian kipparin kanssa hakemassa sen vielä samana iltana.

Testasimme sitä tietenkin heti veneelle päästyämme, mutta ensimmäisellä yrityksellä emme saaneet sitä kunnolla käyntiin. Se ei tietenkään ollut yllätys, koska laite oli ollut vuosia kuivana ja haihdutustyyny oli täysin kuivunut. Seuraavana päivänä laite lähti käyntiin ja puski ulos paahteista 80-asteista ilmaa.

Pelti-Wallas testissä.

Wallas 1800b, eli pelti-Wallas

Kyseinen laite taitaa olla ensimmäinen Wallas-merkkinen lämmitin, mitä turkulainen yritys alkoi 70-luvulla myymään. Se on hyvin yksinkertainen laite, eikä siinä ole mitään älykkyyttä taikka elektroniikkaa. Toimintaa ohjataan analogisilla kytkimillä, joiden lisäksi laitteessa on kaksi termostaattia. Toinen sammuttaa polttoaineen syötön ylikuumenemistilanteessa ja toinen taas sammuttaa puhaltimen, kun polttoineen syöttö on katkaistu ja tuli sammunut.

Kaikki osat ovat erittäin hyvin esillä ja kaikkia osia löytyy autotarvikeliikkeistä. Itse asiassa polttoainepumppu on Morris Minin polttoainepumppu ja muutkin osat saman aikakauden autoista lainattuja. Ainoa ongelma on palotila, joka ennemmin tai myöhemmin ruostuu ja palaa puhki. Ostamani laite näyttää lähes uudelta, joten tuskin se aivan lähivuosina on ongelma.

Lämmönvaihdin ei ole kovinkaan tehokas, joten erityisen polttoainetehokas laite ei ole. Lisäksi alkuperäinen ohjainpaneeli oli johonkin hävinnyt ja joku oli siihen jonkunlaisen kyhäillyt itse. Parantelin sitä hienommalla laatikolla ja asensin lisäksi potentiometrin tehonsäätöä varten.

Itse asennus

Almassa on samanlainen lämmitin joskus ollut, joten peräboxissa oli valmis paikka ja savupiippu. Lämmittimen letkuja ei oltu vedetty kuin vain perän laipion läpi puhaltamaan pistopunkkiin. Halusin kuitenkin vetää letkun salongin lattialle, joten jouduin porailemaan useita isoja reikiä 90mm halkaisijaltaan olevalle letkulle.

Lämmittimissä käytettävän PAP- letkun hintaa kävin kysymässä eräästä venetarvikeliikkeestä ja 40€/metrihinta sai minut lähes pyörtymään. Päädyin hakemaan Bauhausista alumiinista haitariletkua, joka maksaa 1,50€/m ja kokeilemaan sillä ensin. Sehän on täysin samaa tavaraa, mutta ilman pahvijäykistystä. Eristyksellä ei ole väliä, koska eristin letkun joka tapauksessa Armaflex eristysputkella. Armaflex maksoi muuten 15€/2m pätkä. Käytin kolme pätkää asennukseen.

Polttoainetankin sijoitin pilssiin, koska siellä oli hyvin tilaa. Näin sain sen myös lämmittimen alle, joka on kyseisessä lämmittimessä pakollista. Kaiken lisäksi uuden 10 litraisen kanisterin vaihtaminen tyhjentyneen tilalle käy käden käänteessä.

Polttoaineletkut tilasin Kiinasta 15 euron hintaan. Suomesta ostettuna hinta olisi ollut nelinkertainen. Koko asennuksen hinta jäi alle 200 euroon sisältäen siis itse lämmittimenkin.

Polttoainesäiliö löysi hyvän paikan pilssistä.

Wallaksen koekäyttö

Ensimmäisellä purjehdusreissulla Wallas toimi joka kerta hienosti. Se lähti nappia painamalla käyntiin ja alkoi pian puhaltamaan sisälle reilua 75-asteista lämpöä. Eristys siis toimii mainiosti. Yöt tippuivat tosin vielä pakkaselle ja vesikin oli vain muutaman asteen lämpöistä, joten kovin lämpimäksi venettä ei sillä saanut. Veneessä Noin oli öisin noin 10 astetta lämpöä, joka riittää nukkumiseen mainiosti. Kesällä ja syksyllä Wallas lämmittää varmasti hienosti veneen.

Lämpöä tupaan.

Kamiinalla lämmittäen sain veneen lämmitettyä 18 asteeseen. Käyttämällä sekä kaminaa, että Wallasta, sain lämpömittarin näyttämään 25 astetta, ulkolämpötilan ollessa nollan tuntumassa.

Miinuspuolena Wallaksessa on ääni, polttoineen kulutus (2 litraa/ yö, eli 4€/yö) ja helppous. Saattaa jäädä kamiinan käyttö aika vähille jahka säät lämpenevät. On se vain syntisen helppoa käydä veneessä painamassa yhtä nappia ja homma on sillä selvä.

En silti meinaa kamiinasta luopua. Se toimii taatusti aina ja kylmillä keleillä sitä näköjään vielä tarvitseekin. Wallaksesta voi koska vaan hajota jokin osa, akku voi kyykätä tai polttoaine voi loppua. Kamiinalla saan aina veneen lämpimäksi ja polttoainetta voi käydä vaikka rannasta keräämässä.

Nuotion ääressä oli hyvä lämmitellä, koska veneissä oli vilpoista.

Läpivientien vaihtohommia

Keittiön lavuaarin läpivienti alkoi vuotamaan jo Välimerellä. Tiivistin sen silloin veden alla kovettuvalla epoksilla sisäpuolelta. Lisäksi huomasin läpivientejä tarkistaessani, että istuinkaukalon toinen tyhjennysrööri oli vaihtokunnossa.

Opiskelijabudjettini ei venynyt hankkimaan venetarvikeliikkeiden kalliita tarvikkeita vaan päädyin Biltemaan ja putkiliikkeeseen. Näin läpivientien, hanojen, ja letkuyhteiden hinnaksi ei jäänyt kuin vajaa 40€/ läpivienti. Eiköhän nekin sen 10 vuotta Itämerellä kestä.

Läpivientien tiivistykseen käytin Sikaflex 221i massaa, jonka olen todennut soveltuvat hommaan erinomaisesti. Itse hanan ja letkuyhteen tiivistin karvalla ja putkikitillä. Jouduin rakentelemaan sopivan työkalun pitämään läpiviennin paikallaan, kun kiristelin osat sisältä paikalleen. Olisi ollut helpompaa kaverin kanssa, mutta kaveria ei ollut juuri silloin tarjolla.

Viritelmä, joka piti läpiviennin paikallaan kiristyksen ajan.

Ison levangin vaihto

Huomasin keväällä, että isopurjeen levangin alla oleva tuki oli tullut tiensä päähän. Se oli haljennut koko matkalta. Olihan se jo heilunut ja ollut vähän pelottava useamman vuoden, joten ei se varsinaisesti yllättänyt.

Kuten varmasti arvasit, minulla ei ollut laittaa pennin äyriä rahaa uuteen kalliseen levankiin, joten päädyin DIY-ratkaisuun.

Taikatuulian kippari löysi jostain sopivan mittaisen paksun alumiinisen neliöputken, josta sain sahailtua ja pulttailtua uuden paikan isopurjeen skuutille. Levankikiskoa en laittanut, vaan isopurje on nykyään kiinteällä skuuttipisteellä. Eiköhän tuo rakennelma ainakin yhden kesän kestä.

Ompelin vielä nurkkiin ”sukat”, jotta sain rumat rakenteluni piiloon ja kulmat pehmitettyä mustelmien estämiseksi. Koepurjehduksella kyhäelmä toimi mainiosti.

Isopurjeen uusi ”levanki”.

Muita keväthuoltoja

Pohjan hioin tasaiseksi ja maalasimme siihen Tertun kanssa paksun kerroksen samaa maalia mitä siinä oli Välimerellä. Lisäksi rakentelimme maston toppiin tricolor-valon (Kiinasta tietenkin) ja paikkailimme sprayhoodia sekä purjeita. Eiköhän nekin yhden kesän vielä kestä.

Huolsin koneen ja Terttu huolsi vinssit sekä vanttiruuvit. Siinä taisi olla suurin piirtein kaikki perushuollot, mitä talven aikana Almaan teimme.

Pesin joka kolon ja pinnan syksyllä jollain 99,9% bakteereista tappavalla mykyllä, eikä talven aikana ollut hometta tullut. Pesin samalla aineella vielä keväällä pinnat ja pyyhin talven aikana tulleet pölyt pois.

Kesän ensimmäinen purjehdus

Viime lauantaina lähdimme Vepsään nauttimaan kesäisistä keleistä. Olimme Vepsässä lauantaina hyvissä ajoin ja illaksi saimme vielä Taikatuulian miehistöineen seuraksemme. Vietimme oikein mukavan illan ja sunnuntaina päätimme Taikatuulian kipparin kanssa, että emme ole vielä aivan valmiit.

Kävimme viemässä tytöt Taikatuulialla Raisoon ja palasimme Vepsästä hakemaan Alman ja jatkoimme matkaamme. Tuuli vei meidät sunnuntai illaksi Seilin kirkonlaituriin.

Kävimme hautausmaalla juttelemassa kuolleille ja vietimme jälleen mukavan illan. Maanantaina jatkoimme Karhuluotoon saunomaan.

Karhuluodossa Taikatuulian kippari pääsi korjaamaan erään moottoriveneen moottoria. Olivat ilmeisesti palkkioksi maksaneet viinaa tai sitten Taikatuulian kippari oli hengitellyt todella syvään polttoainehuuruja.

Tiistaina Taikatuulia joutui lähtemään kohti Raisiota, mutta itse en ollut vielä valmis. Seuraavaksi päiväksi oli luvattu etelätuulta, joten päätin lillua Iso-Kuusisiin odottamaan myötätuulta.

Iso-Kuusisen kallioissa kylkikiinnityksessä.

Hassuja puhelinsoittoja

Ressun aikana minulle soitti jokin tuntematon numero, johon vastasin. Puhelun toisessa päässä oli herrasmies, joka on osallistumassa Baltic Challenge kisaan. Hän oli mennyt Pansion satamaan kyselemään, tietääkö joku kuka on Pihi Purjehtija. Joku oli tiennyt ja puhelinnumerokin oli löytynyt. Juttelimme pitkään niitä näitä ja kävi ilmi, että hän oli jopa jonkun pokaalin valmistanut/hankkinut kisaa varten. Hienoa, että innostusta riittää.

Kisaan on ilmoittautunut aika paljon väkeä mukaan. Pahoittelut, jos en ole muistanut jokaiselle erikseen vastata. Olen päätynyt, että Koronan ja aikataulujen vuoksi on parempi toteuttaa lyhyempi kisa Maarianhaminasta Utöseen. Päivitän vielä tiedot tuohon kisan omaan osioon ja laitan sinne kutsulinkin WhatsApp -ryhmään.

Toinen puhelinsoitto tuli työpaikaltani, jossa olivat sitä mieltä, että olen jo loisinut riittävästi ja voisin pikkuhiljaa palata takaisin töihin. Noh täytyy vielä pohtia, miten saan kouluhommat hoidettua ja kesälomapurjehdukset aikataulutettua. Mukavahan se on parin vuoden tauon jälkeen palata takaisin työpaikalle täynnä uutta virtaa.

Ah, kesä.

Polkypyörän peräkärry yritti murhata minut

Hankimme vihdoin ja viimein polkypyörään kiinnitettävän peräkärryn. Se on ollut erittäin kätevä venehommissa ja kaikessa muussakin roinan kuljetuksessa. Olen ihmetellyt miksen ole moista hankkinut jo vuosia sitten.

Tullessamme lauantaina veneelle, peräkäryn ollessa täydessä kuormassa, se pentele yritti hyökätä kimppuuni.

Rullatessani suhteellisen kovaa vauhtia alamäkeen kohti mutkaa ja autotietä, peräkärrypäätti kurvissa heittää 360-astetta ympäri. Meinasin kaatua ja koko kärryn sisältö levisi keskelle tietä.

Mahtoi olla niillä 10 autolla hauskaa katseltavaa, kun odottivat kerätessämme tavaroitamme. Harmillisinta oli tielle levinnyt kaljalaatikko, joska tietenkin kaikki kaljat hajosivat.

Selvisin hengissä. Vain kaljat menehtyivät ja peräkärryn akseli vääntyi. Kiitos kaikille autttajille, jotka tulivat tavaroitamme keräilemään. En kyennyt tilanteessa muuta kuin kiroilemaan.

Kerroin asiata isälleni alkuviikosta ja luulen, että hän nauraa asiaa vieläkin.

Tavaraa menossa veneelle.

Anteeksipyyntö Taikatuulian kipparin äidille

Pyydän syvästi anteeksi Taikatuulian kipparin äidiltä. Tarkoitukseni ei ollut loukata, kun vertasin poikaasi jossain kirjoituksessa norjalaisen Bilitis veneen kippariin. En tarkoittanut, että hän on samanlainen juoppo ja naistenvihaaja. Heillä vain sattuu olemaan hyvin samanlaiset polittiset mielipiteet ja he molemmat kertovat niistä mielellään. Toivottavasti olen jatkossakin tervetullut veneeseenne kylään.

8 vastausta artikkeliin “Alma veteen ja kevään ensimmäinen purjehdus!

  1. Kirjoituksiasi on kiva lukea (niissähän alkaa olla jo kokonaisen kirjan aineisto kasassa). Hienoa, että blogi sai jatkoa!
    Hyvää alkanutta purjehduskautta!

    Tykkää

    1. Kiitoksia kommentista. Kirja oli jossain kohtaa vireillä, mutta se vaatisi niin paljon työtä, että ainakaan toistaiseksi ei suunnitelmissa.

      Tykkää

      1. Kirjaa ehtii vääntää myöhemminkin. Nyt voi keskittyä aineiston ja kokemusten keräämiseen 🙂

        Tykkää

  2. Hei, samanlaisen Wallas 1800B lämmittimen kanssa olen puuhaillut ja pärjäillyt. Pumpun sielunelämä on tuttu, pumppu pumppaa ja ylijuoksletkusta virtaa takaisin. Sensijaan poltin ei tuota mielestäni riittävän kuumaa palotapahtumaa, lämmitysilma on haaleaa. Vaihdoin polttimeen uudet huovat ja vastuksen, sama juttu.

    Terveisin ehkäpä kilpakumppanisi, huippukiitäjä Bluebird 25 Snorkfrökenin varustaja.

    Tykkää

    1. Terve huippukiitäjä Bluebird 25! Kyllä omassa laitteessani lämmitysilma ihan kuuma on, noin 75 asteista. Lämmönvaihdinhan on kyseisessä mallissa vain pakoputki, joka tekee muutaman mutkan, jonka ohi taas puhallin puhaltaa lämmitettävän ilman. Uudemmissa malleissa lämmönvaihdin muutettiin täysin erilaiseksi, joissa pinta-alaa on moninkertaisesti enemmän. Luulen, että paremmalla lämmönvaihtimella hyötusuhde saattaisi kasvaa helposti 20-30%. Käytän tuon varmaan loppuun ja katsotaan sitten josko jostain löytyisi järkevän hintainen Safire. Olen myös kuullut siitä venäläisestä mallista hyviä kokemuksia. Hinta ei ainkaan ole kovin paha. Olisiko 400 euron pintaan kaikkine osineen. Nyt, kun lämminilmaputket on vedetty, niin lämmittimen vaihtaminen toiseen ei ole kovin kaksinen homma.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s