Vihdoin kohti etelää

Karttapallosta on hyvä suunnitella reittejä vähän kauemmaskin.

Kirjoittelen tätä juttua jossain keskellä Itämerta, kuuntelen hyvää musiikkia ja fiilistelen tyhjää horisonttia. Olemme kännykän ja rannikkoradioasemien kuulumattomissa, joten kerrankin saa olla ihan rauhassa ja keskittyä vaikka hyvään kirjaan. Terttu taisikin yhden kirjan jo kahlata läpi.

Muutaman laivan olemme nähneet, yhden lentokoneen ja paljon merta. Jopa saattoveneemme Taikatuulia karkasi radion kuulumattomiin viime yönä.

Nopeutemme on tällä hetkellä viiden solmun paremmalla puolella ja määränpäämme Kalmar 160 mailin päässä. Eli toisin sanoen tätä ihanuutta kestää vielä päivän pari. Aamulla sprayhoodin suojissa oli niin lämmin, että onnistuin useamman tunnin grillaamaan kehoani auringossa pelkät kalsarit jalassa.

Vahtivuoro kuluu mukavasti blogia kirjotellessa.

Ongelmia kompassin kanssa

Ratkaisin aamulla mystisen kompassin yli sadan asteen eksymän. Kompassin alla olevaan säilytyspussukkaan oli eksynyt massiivinen JBL:n bluetooth -kaiutin. Vika korjaantui siirtämällä mötikkä muualle.

Ehdin jo vähän huolestua, koska eksymätaulukkoa en ole kerennyt tekemään ja noin suurella eksymllä kompassi on täysin hyödytön. Merkkaamme avomerellä sijaintimme, tosisuunnan, kompassisuunnan ja nopeutemme paperille tasaisin väliajoin. Kompassilla, näillä tiedoilla ja paperikartoilla löytäisimme perille vaikka menettäisimme kaikki sähköiset navigointivälineet. Onhan minulla myös jossain jemmattuna pari käsikompassia.

Tein tänään aamupalaksi pyttipannua ja lounaaksi herkullisen quesadillan. En tiedä miten se kirjoitetaan, mutta kyseessä on kahden tortillalätyn väliin tungettuja täytteitä jotka lämmitetään pannulla. Terttu söi aamupalaksi keksejä.

Ennen tätä ihanaa avomeripätkää vietimme kuitenkin viikon ystävien seurassa saaristossa.

Maisaareen alkoi osumaan tuuli niin ikävästi, että päätimme siirtyä läheiseen Raision kaupungin omistamaan Karhuluodon saareen. Olen käynyt siellä kerran aikasemmin ja muistelin sen olleen huono kokemus, mutta päätin antaa paikalle uuden mahdollisuuden. Se osoittautui virheeksi.

Maisaaressa seurueemme väheni yhdellä veneellä, koska heillä oli viikonlopuksi muita suunnitelmia.

Karhuluoto

Viktoria miehistöineen joutui valitettavasti jättämään meidät Karhuluodossa ja palaamaan takaisin työelämään. Jatkamme matkaa siis enää vain Taikatuulian kanssa.

Kyseinen saari on kansoitettu erään raisiolaisen seuran jäsenillä jotka pitävät paikkaa omanaan. Asiassa ei ole mitään vikaa, mutta kyseinen kansakunta on vähintään mielenkiintoista seuraa. Kaikesta kaiken tietäviä juntteja moottoriveneilijöitä, jotka takuuvarmasti tulevat opettamaan joka asiassa. Paikassa ei ole mitään vikaa, mutta paikan väestön vuoksi suosittelen pysymään kaukana. Ihme ettei kukaan saanut illan aikana puukkoa selkään tai nyrkkiä silmään.

Metsäinsinöörin parhaimmistoa

Yllätteän yksi matkan tähän mennessä siistein asia löytyi kuitenkin Karhuluodosta. Polttomoottorikäyttöinen kaivonpumppu, jossa bensakone pyörittä hihnapyörää, joka taas pyörittää toista hihnapyörää, johon on kiinnitetty työntötanko. Tämä tanko on taas kiinnitetty tavalliseen manuaaliseen kaivonpumppuun.

Hieno laite

Mahtava vehje. Pidän tällaisesta kotikutoisesta insinöörin taidonnäytteestä. Valitettavasti moottorin polttoaineen syötössä oli jokin häiriö, emmekä saanet konetta käymään kunnolla. Jokatapauksessa kyseisestä laitteesta irtosi iloa pitkäksi aikaa.

Ahvensaari

Tuulet veivät meidät ja Taika-Tuulian Karhuluodosta Ahvensaareen. Iloksemme seuraamme liittyi myös Meriheili. Meriheilin kapteeni Sami oli soitellut minulle pitkin viikkoa ja kysellyt sijaintia. Hän oli ollut jo tovin yksin koluamassa eteläistä saaristomerta ja oli seuran tarpeessa. Sen verran sain puheelta suunvuoroa, että ehdotin suihkussa käyntiä.

Veneet tukevasti Ahvensaaressa

Ahvensaareessa ollessamme sattui päällemme saderintama, mutta emme antaneet asian häiritä. Ahvensaaressa on hieno luola, jossa on järvi ja kiva sateensuojassa oleva nuotiopaikka.

Meriheilistä sattui löytymään vanhentunutta bensaa ja metsä oli harvennuksen tarpeessa, joten rakensimme tänne kunnon kokon ja vietimme oikein mukavan illan.

Oikeaoppinen nuotion bensalla sytyttäminen:

  • Leikataan puukolla kaljatölkistä kansi pois
  • Kaadetaan tölkkiin bensaa
  • Tuikataan tölkki tuleen ja tuupataan puiden alle

Kiitos näistä opeista kuuluu Taikatuulian kipparille Matiakselle.

Samin hengenvaarallinen yritys viskoa bensaa kyteviin puihin ei ollut lähestään yhtä tehokas. Alan pikkuhiljuaa ymmärtämän miksi naisten eliniänodotus on huomattavasti miehiä korkeampi.

Konungskär

Ahvensaaresta Konungskäriin seilasimme hienossa kolmen veneen letkassa

Kolmen veneen eskaaderina siirryimme täydellisessä kelissä mukavan parinkymmenen mailin pätkän Konunskäriin. Tai oikeastaan Birskäriin, josta menee pieni silta viereiseen Konunskäriin.

Konungskärissä on hieno autiotupa, jossa olen ennenkin ollut viettämässä iltaa Samin kanssa. Muistot palailivat hitaasti mieleen ja muistelin illan aiheuttaneen melkoisen päälaen kivun. Onneksi autiotupa oli melojien miehittämä, emmekä voineet mennä sinne yrmyilemään.

Vietimme saarella kaksi yötä odotellessamme suotuisia tuulia. Paikka on on todella kiva ja viihtyisä luonnonsatama. Autiotupa, huussit, nuotiopaikat ja metsähallituksen järjestämät polttopuut tekevät siitä helpon kohteen kenelle tahansa. Ainoa miinuspuoli on autiotuvassa majailevat kummitukset.

Kökar

Konunskäristä pääsimme mukavasti melkein yhdellä halsilla suoraan Kökariin. Sami kaipasi jo tyttöystävän luokse ja Meriheili kääntyikin tässä vaiheessa kohti kotia.

Me tosipurjehtijat jatkoimme kuitenkin Kökariin kyttäilemään sopivaa ylityskeliä kohti Kalmaria. Matkalla törmäsimme armeijan aluksiin jotka pamauttivat jotain meren alla. Sen jälkeen pinnalla lillui paljon kuolleita kaloja. Tiedä sitten minkä syvyyspommin kävivät laukaisemassa, ainakin meinasin saada sydänkohtauksen, kun pamahti.

Kävin Tertun kanssa kävelemässä Kökarin luontopolut, joista kertyi matkaa reilu kymmenen kilometriä. Turvonnut veneessä makoillut ruumiini ei ollut laisinkaan valmis moiseen koitokseen. Onneksi saan nyt pakon sanelemana lepäillä veneessä ja nauttia merestä.

Tuolla on Kalmar ja siine me lähetään.

Koneongelmia

Muutaman sadan mailin nautinnollisen avomeripurjehduksen jälkeen tuuli ja aallokko päättivät yltyä ja kääntyä täysin vastaiseksi. Muutaman tunnin hampaiden paikkoja irrottavan paukuttelun jälkeen pääsimme onneksi Ölannin taaksen aaltoja suojaan.

Avittelin hetken koneella, jotta saimme Alman nousemaan erään loiston ohi, jonka toisella puolella oli paljon kiviä. Kone kävi hieman epätasaisesti pienillä kierroksilla ja tunnin konetuksen jälkeen ei enää käynyt, kun tyhjäkäynnillä.

Päättelin tankin epäpuhtauksien lähteneen heilutuksessa liikkeelle ja tukkineen suodattimen. En kuitenkaan halunnut alkaa kovassa aallokossa huoltamaan konetta, joten meistä tuli todellisia purjehtijoita.

Nopeiden ratkaisujen aika

Päätimme unohtaa Kalmarin ja suunnata Borgholmiin, vaikka Kalmarin suntti pimeässä, pelkillä purjeilla ja kovassa tuulessa olisi toisaalta ollut aika mielenkiintoista. Borgholmin aallonmurtajan suojassa oleva iso satama-allas vain kahdeksan mailin kryssimisen päässä vei kuitenkin voiton. Sinne pääsisi varmasti vaikka pelkillä purjeilla rantaan.

Ilman mainittavia ongelmia kryssimme satama-altaaseen yön pimeimpinä tunteina ja onnistuimme tyhjäkäynnillä avustaen saada veneen rantaan. Muutaman kerran kone meinasi sammua ja tein jo uusia suunnitelmia polttoainelaituriin kylkikiinnitykseen menemisestä, mutta pääsimme sinne minne halusimme.

Ei muuta kuin saunomaan

Borgholmissa on hyvä kuivailla ja tuuletella matkalla kostuneita kamoja.

Nyt saunaan, suihkuun ja syömään. Konetta kerkeää murehtimaan myöhemminkin. Onneksi Taikatuulian kippari on Yanmar 1gm10 koneen huoltoon erikoistunut dieselin haistelija, joten eiköhän kone saada kuntoon. Kokonaismatkaksi Kökarista Borgholmiin tuli noin 245 mailia ja aikaa kului kaksi ja puoli päivää.

7 vastausta artikkeliin “Vihdoin kohti etelää

  1. Huom! Taikatuulia😉
    Hyvää jatkoa reissuun. Käykää Utklippanilla, jos reissuun sopii. T. Vellamo

    Tykkää

    1. Ai perhana niinpäs onkin. Pitääpä korjata tekstiä. Kone on muuten taas kunnossa ja käy nätisti. Tuuli saisi vähän laantua. Taikatuulia lähtee kohta tuosta vierestä lentoon ja tulee kyljestä sisään.

      Tykkää

  2. Mikä vene tyyppi on kyseessä? Laita siitä tietoa kerro mitä teit ennen tuota kyseistä reissua,ehdotan myös kirjan tekoa kyseisestä reissusta,hei käykää myös peppi pitkätossun talossa visbyssä

    Tykkää

    1. Taitaa olla ettei pelkkä Turun murre riitä. Itseltäni sujuu englanti ja kaljan saan tilattua ruotsiksi. Elekieli sujuu myös erinomaisesti.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s